Saimaannorpan suojelu
Saimaannorpan suojelu tarkoittaa norpan alalajin saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) säilyttämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Maailman luonnonsäätiö aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979.
Kannan koko
Saimaannorppaa tavataan vain Saimaalla, mistä se on välillä ollut vaarassa kadota kokonaan. Nykyisin kanta on jonkinlaisessa nousussa, ja norppia on nykyisin hiukan alle 400[1], kun vielä vuonna 2005 kannan koko oli alle 300 yksilöä[2].
Syntyneet kuutit 2009–2018
2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
kuutit |
Lisääntyminen ja poikaset
Saimaannorppa pesii talvisin lumikinoksissa. Naaras tulee sukukypsäksi 4–5 vuoden iässä, ja synnyttää yhden kuutin.[3] Vähälumisina talvina suojelijat joutuvat kolaamaan apukinoksia saimaannorpille. Vuonna 2017 saimaannorpan poikasia kuoli 15, mutta vuonna 2018 enää 9. Vuonna 2018 norpille kolattiinkin kokonaiset 280 apukinosta. Eläviä poikasia syntyi kumpanakin vuonna 78. Kuolleita arvioidaan olevan kaksinkertainen määrä havaintoihin verrattuna. Lähes 70 prosenttia saimaannorpista kuolee alle 1-vuotiaana. Ne saattavat kuitenkin elää jopa 30-vuotiaiksi, vaikka keskimääräinen elinikä onkin 20 vuotta.[3]
Uhat
Saimaannorppia uhkaavat enimmäkseen kalanpyydykset sekä teolliset myrkyt. Vuonna 2018 kalanpyydyksiin tarttui ja kuoli viisi saimaannorppaa. Kemialliset myrkyt saattavat tehdä norpista lisääntymiskyvyttömiä, tai sitten poikaset syntyvät myrkkyjen vuoksi kehitysvammaisina. Myös ketut tappavat saimaannorppia. Ne hyökkäävät pesään ja raatelevat yleensä kuutin, toisinaan myös emohylkeen. Vuonna 2018 löytyi kaksi ketun raatelemaa kuuttia.[1]
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Hyljekanta 2018 Metsähallitus, 17.10.2018. Viitattu 22.5.2018
- ↑ Hyljekanta 2005 Metsähallitus, 12.5.2015. Viitattu 22.5.2019
- ↑ 3,0 3,1 Saimaannorppa WWF, 2.11.2018. Viitattu 22.5.2019